Ilmanvaihto, lämmitys ja energian säästö

Ilmanvaihto ja lämmitys

Jos huoneistossa on koneellinen ilmanpoisto, niin poistoilmapuhallin imee ilmaa niistä huoneiston osista, joissa ilmanvaihdon tarve on suurin, kuten keittiö, kylpyhuone ja vaatehuone. Korvausilma tulee huoneistoon korvausilmaventtiileistä. Noudata huoneiston ilmanvaihto-laitteiston käyttö- ja hoito-ohjeita. Ilmanvaihto on tärkeä tekijä, jolla hallitaan ilman kosteutta ja puhtautta sekä asumisviihtyisyyttä.

Miten varmistat ilmanvaihdon toiminnan:

  • Käytä ilmanvaihtoa riittävällä teholla ruuanlaiton aikana. Keittiön ikkunat ja mahdollinen parvekeovi on pidettävä ruuanlaiton ajan suljettuna. Muussa tapauksessa käryt leviävät huonetiloihin. Keittiön viereisen huoneen ikkuna voidaan pitää auki korvausilman saamiseksi.
  • Puhdista säännöllisesti poistoilmaventtiilit. Venttiilin keskiosan asentoa ei saa muuttaa. Jos puhdistuksessa tulee ongelmia, neuvotaan asukkaita yleensä kääntymään huoltomiehen puoleen.
  • Tiivisteitä tai säätöjä ei saa vioittaa tai muuttaa. Ilmanvaihtoventtiiliä ei saa tukkia. Puhdista myös liesikuvun rasvasuodatin.
  • Käytä ilmanvaihdon käsiohjausta niin, että ilmavirta on kulloinkin riittävä, muttei liiallinen.
  • Tuuleta nopeasti ristivedolla.

Huonelämpötilan säätö

Huonelämpötiloilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen. Asukkaan tulee ilmoittaa kiinteistöhuoltoon huonelämpötilan poiketessa ohjearvoista. Etenkin liian korkeasta lämpötilasta on tärkeää tehdä ilmoitus lämmityskaudella. Yleinen ohjearvo asuintiloissa on noin 20...22C. Liian korkea huonelämpötila johtaa asumiskustannusten nousuun, kodin energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen. 1 asteen lämmön pudotuksella voidaan saavuttaa 5% kustannussäästöt.

  • Ilmoita heti patterin vesivuodosta.
  • Hanki tarkka huonelämpömittari. Sijoita se johonkin oleskelualueelle, ei ulkoseinälle. Oikea tulos saadaan, kun lämpötila mitataan keskellä huonetta.
  • Seuraa huonelämpötiloja. Ilmoita liian korkeasta tai liian matalasta lämpötilasta huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle.
  • Patterin pitääkin olla viileä, varsinkin leudoilla säillä, jos huoneessa on muutenkin lämmintä ja huoneessa on termostaattinen patteriventtiili.
  • Säädä patterin lämpöä pienemmälle, jos on kuuma. Älä tuuleta lämpöä ulos. Kun tuuletat, niin tuuleta nopealla ristivedolla.
  • Huonekaluja, verhoja tms. ei tule sijoittaa patterin eteen. Huoneilman tulee päästä vapaasti termostaatin ympärille, jolloin termostaatti säätää huoneilman lämpötilaa oikein.
  • Ilmaustarvetta kuvaa loriseva ääni patterista tai patteri on jatkuvasti alhaalta lämmin ja ylhäältä kylmä. Vahinkojen välttämiseksi suositellaan, että huoltomies tekee patterien ilmaukset.
  • Oikein toimivan patterin yläosa on lämmin ja kun tartut toisella kädellä patterista lähtevään johtoon voit tuntea pienenkin lämpötilaeron. Tällöin vesi virtaa patterissa.

Energian säästö

Kunnalliset lämmitys-, sähkö-, ja vesimaksut nousevat vuosittain. Pienillä toimenpiteillä ja järkevällä energiankäytöllä voit pienentää asumisen energiankulutusta jopa 15 % ja näin vaikuttaa suoraan omiin asumiskuluihisi.

Veden kulutus

Kerrostaloasukas kuluttaa keskimäärin 155 l/vrk, kun tavoitetaso on noin 130 l/vrk/asukas. Vedenkulutukseen vaikuttavat vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Jos hanasta vuotaa tippa sekunnissa, tulee siitä vuodessa lähes 10 m³. Veden kulutukseen vaikuttavat ratkaisevasti myös asukkaiden käyttötottumukset.

  • Älä juoksuta vettä turhaan
  • Älä pese tai huuhtele astioita juoksevalla vedellä
  • Pese aina pyykit ja astiat täysin koneellisin
  • Ammekylpy kuluttaa jopa viisi kertaa enemmän vettä kuin suihkussa käynti

Ilmoita aina heti vuotavista vesihanoista ja wc-pöntöistä kiinteistöhuoltoyhtiöön (numero ilmoitustaululla) tai isännöitsijälle. Vuotavat kalusteet voivat myös aiheuttaa kosteusvaurioita. WC-istuimen täyttösäiliön vuodon voi havaita joko altaan vesipinnan väreilystä, tai asettamalla wc-paperi altaan takaseinälle.

Tukkeutumisvaaran vuoksi viemäreihin ei saa laittaa seuraavia aineita ja esineitä:

  • kiinteitä kotitalousjätteitä (perunan, hedelmien tms. kuoret)
  • kahvinporoja
  • tupakan tumppeja
  • kääre- tai sanomalehtipaperia
  • tekstiilejä, terveyssiteitä ja vaippoja
  • hiekkaa
  • rakennusjätteitä
  • rasvaa, öljyä, bensiiniä, liuottimia jne.
  • ongelmajätteitä wc-raikastintelineitä, lääkepakkauksia tms. kylpyhuonetarvikkeita

Sähkön kulutus

Sähkön kulutukseen vaikutat mm. käyttötottumuksillasi ja oikeilla kodinkonevalinnoilla.

  • Sammuta valot, kun poistut yleisistä tiloista
  • Sammuta valot asunnossa, jos niitä ei tarvita. sähköä säästyy aina kun valon sammuttaa, oli se sitten kuinka lyhyeksi ajaksi tahansa.
  • Käytä energiaa säästäviä sähkölaitteita ja noudata laitevalmistajan käyttöohjeita
  • Käytä energiansäästö-/ledlamppuja
  • Pesu 30-40 asteisessa vedessä riittää lähes aina. 90 % pesukoneen käyttämästä energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Sähkölaskua saa huimasti pienemmäksi pesemällä pyykit haalealla vedellä.

Lämmitysenergian säästö

  • Huolehdi ulko-ovien, kylmäkellareiden ovien kunnollisesta sulkemisesta.
  • Huolehdi tiivisteiden hyvästä kunnosta ikkunoissa ja ovissa.
  • Seuraa huoneiston lämpötilaa ja ilmoita asiasta, jos lämpö on liian korkea

Lisää energiansäästöstä voit lukea seuraavista linkeistä:

Kosteat tilat

Asukkaalla on välitön ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan vaurioista huoneistonsa rakenteissa.

Tee ilmoitus heti, jos:

  • wc- tai kylpyhuoneiden saumat tummuvat tai muuttavat väriä
  • lattiapinnoitteet muuttavat väriään
  • tapetit irtoavat seinältä
  • maali ei pysy tai hilseilee seinällä tai katossa
  • sisätiloissa tuntuu homeen tai "ummehtuneen" hajua
  • sisätiloissa on näkyvää homekasvustoa
  • ikkunat pysyvät kosteina sisäpinnoiltaan usean tunnin ajan suihkun käytön tai muun kosteutta tuottavan käytön jälkeen.

Kosteusvaurioiden syntymisen ja homekasvuston kehittymisen ehkäisemiseksi on asukkaan hyvä tarkkailla kylpyhuoneen pintatarvikkeiden kuntoa;

  • muovimatot ja saumat ovat ehjät
  • muovimatto on hyvin kiinni lattiassa ja seinien alaosissa
  • laatoituksissa ei ole halkeamia ja saumat ovat ehjät
  • läpiviennit muovimatoissa ovat tiiviit

Jätehuolto

Jätteiden lajittelu

Kannattaa tutustua jätteiden lajitteluohjeisiin ja lähialueen jätteiden vastaanottopisteisiin.

Taloyhtiöiden oman jätehuollon lisäksi lähialueella sijaitsee jätteiden vastaanottopisteitä, joihin harvinaisemmat jätelajit on helppo viedä vaikka kauppareissun yhteydessä.

Suuret jätteet, kuten rikkinäiset kodinkoneet (jääkaapit, pesukoneet, televisiot jne.) sekä huonekalut on asukkaiden itse toimitettava niille tarkoitetuille paikoille, kierrätyskeskuksiin tai kaatopaikalle. Jäteastioiden viereen taloyhtiön pihalle niitä ei saa jättää. Tällaisten jätteiden käsittelykulut voidaan laskuttaa asianomaiselta.